Gone with the kangaroos

 

 

27.12

Heippa!

Joulut on nyt vietetty ja on taas aika päivittää blogia ja kertoa mitä täällä on tapahtunut viime kuussa ja joulun alla. Kesä on siis virallisesti alkanut (joulukuun alusta) ja jo on rikottu lämpöennätyksiä. Tasan viikko sitten lauantaina Colacissa mitattiin kevyet 44.5 astetta celsiusta, lämpimin päivä koskaan joulukuussa! Joulupäiväkin oli tänä vuonna erityisen lämmin, mukavat 32 astetta. Suomestapäin oon kuullut että sielläkin on ollut tänä vuonna harvinaisen lämmintä joulukuusi, joten alan kyllä väkistenkin uskoa ilmastonmuutoksen iskeneen tänä vuonna erityisen kovilla. Mutta nyt riittää säästä puhuminen, on mulla ehkä jotain vähän mielenkiinyoisempaakin kerrottavaa.. Tässä postauksessa on mukana (kuten otsikostakin pääteltävissä) kuvia Lokakuun lopusta jouluun asti.

Tähän vielä erityiskiitos kaikille joululahjoja lähettäneille (saapuneille ja vielä saapumattomille paketeille), ne on todellakin lämmittäneet mieltä ja tuoneet ajatuksia sinnepäin. Saan vain todeta olevani ”one lucky girl”, kun lahjoja tulee sieltä täältä vaikka mitään en ole erityisemmin pyytänyt! 💕

22.10 Loka- Marraskuussa meillä oli siis vielä koulua, vaikka kesä alkoi selvästi jo lämmittää ilmoja ja tuntui ihan turhalta istua luokkahuoneessa kun ulkona oli 25-30 astetta lämmin. Näinä aurinkoisina päivinä meillä oli usein tapana mennä koulun kriketti kentälle makoilemaan ja paistattelemaan päivää lounas välkällä, kun aikaa on se n. 40 minuuttia. Tää kuva on yksi niistä päivistä, siinä minä ja Justine.

20.10 Koulujutut ei siis vaan tuntunu koskaan loppuvan, ja usein meni vähän myöhällekkin enkun esseitä sun muita vääntämässä. Kaikki palautui kuitenkin lopulta kouluun, vaikka se läksyvuori tuntuikin välillä loputtomalta.

31.10 Minä ja mun artsyt kuvat.. Tää oli yksi niistä kerroista kun vaan sattuu näkemään siistin valaistuksen/ näkymän jossain ja on vaan pakko kaivaa puhelin taskusta ja räpsäistä kuva. Tää taitaa olla yks pikkukuja Colacin ”keskustasta”.

3.11 Jälleen yksi nätti auringonlasku Irriwillipe Roadilla.

4.11 Marraskuun alusta paikallinen uimahalli/kuntosali oli vihdoin taas auki noin 2 vuotta kestäneen, viivästyksestä toiseen kulkeneen remontin jälkeen. Päästiin testaamaan uusia tiloja Sarahin kanssa ekaa kertaa tuolloin koska mun host-perheellä on sinne yhteinen jäsenyys, eli saan käyttää sitä niin paljo kuin huvittaa ja koska vaan! Todettiin kuitenkin että meidän luotto kuntosali jossa oltiin alku vuosi käyty on silti parempi, joten taitaa jäädä ainakin salin osalta käyttämättä nuo tilat.

 

6.11 Oltiin jälleen host-perheen kanssa matkalla isovanhempien luo lahden toiselle puolelle, tällä kertaa aikaisin aamulla. Klo 6.00 oli lähtö, mikä ei ollut ihan kaikista ideaalein (mun unien kannalta), mutta onneksi aina voi nukkua laivalla tai autossa. Oon yleisestikin huomannut että tarvin nykyään jostain syystä paljon enemmän unta kuin esim. viime vuonna, mutta ehkä sen voi pistää jonkun vaihtari-väsymyksen piikkiin? 😂

7.11 Iso-vanhempien (Jeremyn vanhemmat) kuistilla vierailee usein yhtä sun toista eksoottista lintua tai villieläintä, ja tässä kuvassa esimerkkinä yhdenlainen papukaija. En vaan koskaan jasksa lakata ihailemasta Australialaisia luontoeläimiä, varsinkin lintuja. Usein tekis mieli kysyä että miks Suomessa ei oo mitään tällaista, vaan pelkkiä tylsiä tilhejä ja värittömiä varpusia? (Toisaalta tuolla kuistilla juoksi samana iltana varmaan 3 hiirtä, joista en ollut ihan yhtä ihastunut, joten ehkä on ihan hyvä että kotona ne luontoeläimet ei sentään kurkistele keittiönikkunasta sisään.)

8.11 Vielä paluumatkalta yks ”taiteellinen” kuva, Sorrento pier

22.11  Tämä päivä oli varmaan Marraskuun kohokohta, nimittäin osallistuttiin neljän kaverin kanssa Melbournessa järjestettyyn ”Colour run” tapahtumaan. Tämä on vähän niinkuin juoksukilpailu, mutta 5km:n radan aikana sun päälle heitetään 6:ll eri pisteellä värijauhoa, niin että maaliin päästyä olet niin kuorrutettu  jauheesta että vaatteet ja hiukset on kaikki värikkäitä. Ideana ei siis ole niinkään että juostaisiin kilpaa vaan lähinnä että pidetään hauskaa, eikä siinä ole voittajia tai häviäjiä. Ennen tätä päivää oltiin saatu postissa kisa paketti johon kuului t-paita jonka saa liata, otsapanta, kaksi tarra tatuointia teksteillä ”Happy” ja ”The Colour Run” sekä kisanumero selkään. Ylemmässä ja alemmassa kuvassa minä Sarah ja Justine ollaan valmistautumassa kisaan ja ollaan laitettu noi ”Happy” glittertatuoinnit käsivarsiin. Oon osallistunut tällaiseen värijuoksutapahtumaan kerran aiemminkin kotona Vaasassa, mutta silloin tapahtuman oli vaan ”hiukkasen” pienempi..

Kuten kuvasta näkyy, porukkaa oli tuolloin Flemingtonin raviradalla paljon. Loppupäivästä ilmoitettiin että tapahtumaan osallistui kaikenkaikkiaan yli 30 000 ihmistä, tehden siitä suurimman koskaan järjestetyn värijuoksutapahtuman.

Justinen ja Sarahin lisäksi tähän osallistui meidän kanssa siis myös Sammy ja Molly. Tässä kuvassa ollaan paikan päällä odottelemassa kisan alkua, vielä puhtaina kirkkaan valkoisissa paidoissa. Vasemmalta Sammy, minä, Molly, Justine ja Sarah.

 

Maaliin päästyä näytettiin kaikki vähän erivärisiltä kuin aluksi…

Tältä näytin lopulta. Niin minkäs värinen se paita olikaan aluksi?

Kisan lopussa tähän kuului vielä jälkifestarit joissa kaikki halukkaat osallistujat kerääntyi lavan ääreen värijauhepussit kädessä ja musiikin tahdissa kaikki heitti avoimet pussit ilmaan, niin että jos et vielä juoksun aikana ollut tarpeeksi kuorrutettu väreillä ja glitterillä, niin nyt viimeistään siltä ei voinut vättyä.

 

Tässä vielä yhteiskuva koko porukasta juoksun ja afterpartyn jälkeen.

26.11 Loppukokeiden jälkeen meillä oli vielä viikko koulua, ja aloitettiin ”Early start”, mikä tarkoittaa year 12:n alkamista. Year 12 on täällä siis viimeinen kouluvuosi, johon keskittyy paljon paineita sillä jokainen vuoden aikana pidetty koe ja testi vaikuttaa opiskelijan loppuarvosanaan (ATAR score), jolla haetaan yliopistoihin ja muihin jatkokoulutuspaikkoihon. Tän vuoksi jokaisesta oppiaineesta jota aiot tehdä viimeisenä vuotena, saa tuon Early start ohjelman aikana noin 5 tuntia kesälomaläksyä, että kouluvuosi alkaisi ens vuonna mahdollisimman sujuvasti ja kaikki on perillä siitä mitä on meneillään. Viimeisellä kouluviikolla meillä oli myös ”presentation night/year 11 dinner”, eli vuodenloppu-/illallisjuhla meidän vuosikurssille jossa jaettiin kaikki palkinnot ja kunniamaininnat niitä ansaitseville. Oikeesti se on kyllä vaan taas yks hyvä tekosyy pukeutua mekkoihin ja laittautua kauniiksi, niitä tilaisuuksia ei vaan koskaan oo liikaa! Ylemmässä kuvassa ollaan Justinen luona valmistautumassa ennen iltaa.

Tässä koko meidän porukka koululla illallisen aikana. Vas. Kathryn, minä, Katie, Molly, Sarah, Justine ja Samantha.

Tässä vielä mun mekko tuolta illalta.

27.11 oli sitten viimeinen koulupäivä tältä vuodelta ja päästiin virallisesti kesälomille (mikä tarkoittaa että tässähän on mennyt jo kuukausi!! tajusin vasta nyt 😳).

 

28.11 Kesäloman ensimmäinen päivä oli yllätyksellinen meille kaikille, nimittäin talouteen muutti uusi jäsen! Tuo pieni musta karvapallo Zoen sylissä on meidän kissanpentu nimeltä Kissa. Se on toki kasvanut nyt aika paljon, mutta on edelleen yhtä söpö ja rakastaa nukkua kaikkien sylissä. Kun Kissaaoltiin tuomassa kotiin mun host-perhe päätti että he haluaa kutsua sitä jollakin suomenkielisellä nimellä/sanalla. Ehdotuksia oli esim. että mitä on suomeksi vaikkapa ”night” tai ”black”, koska sitä oli jo edellisestäkään kodissa kutsuttu nimellä ”Midnight”. Suomeksi sana yö tai musta ei kuitenkaan oo mitään maailman kauneimpia sanoja (varsinkin tuo ensimmäinen joka kuulostaa vähän sisuskalujen tyhjentämisyritykseltä..), joten päädyttiin yhdessä tulokseen että Kissa on tarpeeksi hyvä nimi tälle pikkutytölle.

    

29.11 Valokuvausta paikallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa.

1.12 Yhteyden pitäminen kavereihin siellä Suomessa ei ole myöskään aina niin helppoa aikaerojen sun muiden takia, joten onneksi on Skype että päästään silloin tällöin juttelemaan ja ”vaihtamaan juoruja” sieltä puolelta maailmaa.

2.12 Tenniksen pelasta olen muyös edelleen jatkanut, paitsi nyt ollaan muutaman viikon kesälomalla siitäkin. Tässä on puustoa mitä täällä tenniskentän vieressä kasvaa, ihan vaan vertailtavaksi, sillä Eukalyptus puut ei oo valitettavasti vielä levittäneet juuriaan Suomen maankamaralle.

4.12 Mun joulu-/kesäloma alkoi täällä noin pari viikkoa ennen kaikkia muita meidän perheenjäseniä joten sain päiväsaikaan viettää enemmän aikaa omissa oloissani tai kavereiden kanssa. Koska mulla oli nyt enemmän luppoaikaa autoin myös host-perhettä enemmän koti askareissa, hoidin pyykkiä, tiskejä ja lounaitten valmistusta helpottaaksemme hiukan heidän elämää. Tässä olin varmaankin viemässä pyykkiä ulos ja oli pakko päivittää MyStorya (snapchat:ssä), kun lämpötilan vuoksi ei oikein tuntunut että nyt olisi joulukuu.

4.12 Pari kuvaa Kissasta nyt kun se kerrankin malttoi pysyä 2 sekuntia paikallaan eikä juoksennellut ympäri taloa lelujen tai varjojen perässä. Sillä on tapana leikkiä pari tuntia ihan hullulla energian kulutuksella ja sitten nukahtaa muutamaksi tunniksi taas sohvannurkkaan, ja jatkaa taas hetken päästä. Huonopuoli tässä on se että yleensä kun illalla haluaisi rentoutua tv:n ääreen niin Kissalla on juuri silloin aina leikkihetki menossa eikä puruleluksi päätyviltä sormilla voi välttyä.

5.12 Simpson speedway. Speedracing on täällä etenkin maaseudulla aika suosittua ja muutamat mun kaverit tykkää käydä kisoissa katsomassa kun Formula 500:t sun muut ajaa näillä radoilla. Mua kysyttiin tälläkertaa mukaan ja päätin tottakai kokemuksen perässä lähteä, koska miksi ei? Ei ollut huono päätös ja illasta tuli hauska tuttuja kuskeja kannustamassa ja syömässä roskaruokaa varmaan 1000 kalorin edestä 😂

Kotiin päästiin vasta noin puoli yhden aikaan, sillä viimeisiä ajojakin ajettiin vielä puoli kahdentoista aikoihin illalla.

8.12 Paikallista krikettiä katsomassa, tämäkin on yks niistä lajeista joka on ihan hullun suosittua (kesällä) Ausseissa mutta esim. ite en ollut koskaan kuullutkaan koko pelistä (tai jos olinkin niin ei ainakaan ollut mitään hajua miten sitä pelataan). Joka päivä oppii jotain uutta!

8.12 Muutama kuva Colacin keskuspuistossa ja pääkadulta, ihan vaan että näätte vähän millainen mun kotikaupunki täällä on.

 

8.12 Kissa on vielä niin pieni että sitä ei päästetä ulos karkaamaan, mutta hinku taitaa olla raukalla kova.

10.12 Musikaaliharkoissa (Legally Blonde) ei aina oo kaikille tekemistä, joten päädyttiin yks kerta pitämään spontaani kuvaussessio Sarah:n ja Sammyn kanssa ja tässä on muutama sen illan tulos. Eipä näissä kai mitään mitään järkeä sinällään oo, mutta joskus ne kornit ystävyyskuvat on otettava 😂 Sarah on siis tuossa punaisessa paidassa ja Sammy raitamekossa.

 

 

15.12 Host-perheen mökki rantakaupunki Lornessa oli vapaana viikolla joten minä ja Sammy päätettiin lähteä viettämään yks yö siellä, kun nyt on kerran kesäloma. Menomatkalla nähtiin Koalan juoksevan tielle ja host-isä jarrutti siihen ja sain otettua siitä kuvan. Tää oli ensimmäinen minkä oon tähän mennessä nähnyt luonnossa täällä. Taustalla näkyy myös Lornen kyltti jos on tarkkasilmäinen. 😊

15.12 Ennen rannalle menoa käytiin Sammyn kanssa kävelyllä metsässä ja päädyttiin hyppimään pienen kosken kivillä pari kilometriä ennen kuin löydettiin silta josta päästiin sieltä pois. Ei onneksi tullut yhtäkään käärmettä vastaan vaikka kyltti niistä kovasti varoittelikin..

Muutama in-air kuva ennen koskeen menemistä, yllättävää kyllä kumpikaan meistä ei pudonnut veteen vaikka vähän välillä meinasikin horjahdella heiluvilla kivillä.

11.12 Seuraavana päivänä mentiin vielä uudestaan kävelylle rannalle vaikka ei ollutkaan ihan yhtä lämmin päivä kuin edellisenä päivänä oli ollut. Saatiinpahan ainakin muutama pakollinen rantakuva otettua, mitkä nyt on _tottakai_ Australiassa otettava.

 

17.12 Tästä alkaa muutaman lämpötilakuvan sarja jotka otin n. kolmen päivän sisään, kun en oikein tahtonut uskoa silmiä miten lämmin täällä oli jo joulukuussa, kesän ensimmäisen kuun aikana!!

18.12

19.12 Tänä viikonloppuna rikottiin korkein joulukuun lämpöennätys koskaan, 44.5 astetta. Snapchatin kameralla tallentui vain 41 astetta mutta saatte idea siitä. Vietettiin suuriosa päivästä kyllä sisätiloissa, ei tuolla kestä kukaan olla. 😂

21.12 Mentiin taas päiväksi käymään Lornessa host-isän ja lasten kanssa, koska isovanhemmat oli luvanneet tarjota lounasta, ja host-isän piti päästä ostamaan joululahjoja isovanhempien kanssa. Minä, Pippa, Toby ja Cathie (isoäiti, Zoen äiti) jäätiin leikkikentälle sillävälin kun Jeremy ja Phil (isoisä, Zoen isä) meni ostamaan lasten joululahjat. Tää kuva muuten viimeinen kuva Pippasta 4-vuotiaana ennenkuin sillä oli seuraavana päivänä synttärit!

21.12 Muutama kuva kuvankauniista Lornesta.

 

21.12 Ensimmäinen joululahja paketti saapui! Tämä oli Annelilta, Jaakolta, Annelta, Juhalta, Juholta ja Heidiltä yhteinen. Oli tosi mukava yllätys, kiitos tosi paljon!!

22.12 Kuten jo sanoin aikaisemmin, Kissa ei koskaan pysy paikoillaan kun siitä yrittää ottaa kuvaa…

23.12 ”Itku pitkästä ilosta..”, kuten usein sanotaan, näiden muutaman älyttömän kuuman ja tuskallisen kuivan päivän jälkeen, noin tunnin matkan päässä täältä salaman seurauksena puhkesi maastopalo, joka ei ole vieläkään ihan kokonaan sammunut. Tässä kuvassa oli kaunis auringonlasku  joka johtui lähinnä siitä että taivas oli täyttynyt savulla joka oli parin päivän sisällä ajalehtinut tännekin asti.. Victorian osavaltio on näiden maastoapalojen (bushfires) kannalta jopa maailman tulenherkimpiä paikkoja, eikä niiltä tänä(kään) vuonna vältytty. Yli 60 kotia on menetettiin kaupungissa jossa palo teki eniten tuhojaan, mutta tilanne olisi voinut olla 3 kertaa pahempi ilman palomiehiä jotka olivat jouluna yötä päivää töissä auttamassa näitä ihmisiä ja sammuttamaan/hillitsemässä näitä paloja.

Sitten vähän iloisempiin aiheisiin, ei noita surkeita viitsi hirveästi vatvoa, nimittäin:

Joulu ja sen vietto!!

Australiassa joulua vietetään tavanomaisesti joulua joulupäivänä (25.) eikä aattona niinkuin Suomessa. Aatto on täällä vielä ihan tavallinen päivä muiden joukossa, joten silloin ei vielä sinällään tapahdu mitään erikoista. Joulupukki tulee lapsille aaton ja päivän välisenä yönä niin auta kun joulupäivän aamuna herätään, lahjat on kuusen alla valmiina odottamassa. Joulupäivänä syödään yleensä lounasta sukulaisporukalla, meidän tapauksessa vietettiin sitä Zoen vanhempien kanssa jotka olivat tulleet Lornesta Colaciin koska Lorne oli maastopalojen vuoksi evakuoitu. Yleensä tässä perheessä kaikki kokoontuu yhteen vasta tapaninpäivänä ja joulupäivänä tavataan ystäviä tai muita sukulaisia.

24.12 Jouluaattona sain aikaiseksi valmistettua piparitaikinan sillä iänikuisella Valion ohjeella mitä ollaan käytetty kotona niin kauan kuin muistan. Sinne se meni jääkaappiin ja yllätys yllätys, seuraavana aamuna sitä oli jäljellä ihan yhtä paljon kuin sitä oli illallakin, ei yhden yksi pikkulusikka ollut nakertanut koloa kelmun välistä. Vaikka tein taikinan yksinkertaisella ohjeella sitä on vieläkin jäljellä jääkaapissa koska en sitten lopulta koskaan ehtinyt tehdä kaikkia niitä pipareita loppuun.

24.12 Jouluaattona saapui toinen Joulupaketti Suomesta, Anitalta ja Heikiltä, Kiitos tästä tosi paljon!! Kuten sanoin aiemminkin, tällaiset yllätykset ovat aina ihania!

24.12 Jouluaattona mentiin vielä illalla kirkkoon ja sen jälkeen tultiin kotiin laittamaan Joulupukille muutama keksi lautaselle ja olut viereen, sekä poroille vettä ja porkkanoita, sekä ”magic reindeer food”:ksi kutsuttua kaurahiutaleista ja glitteristä tehtyä sekoitusta. Ilmeisesti se on täällä joku juttu? 😂 Sen jälkeen lapset meni nukkumaan ja yön pimeinä tunteina käytiin laittamassa lahjat valmiiksi kuusen alle, murustamassa vähän keksejä lautasella ja tyhjentämässä vesikeli ja olutpullo, sekä mitä kirjoitin Joulupukin nimissä pienen viestin lapsille kiitoksena välipalasta, ks. ylempi kuva.

25.12 Jouluaamuna paistettiin täytettyjä kalkkunaa ja kanaa, mikä on täällä perinteisiä joululounaan ruokia, vähän eri kun meidän perus sinappikuorrutettu kinkku.

25.12 Jouluaamuna lahjojen avauksen yhteydessä kävi ilmi että joulupukki oli jättänyt mullekkin aika kivan lahjan kuusen alle, nimittäin lahjakortti surffituntia varten!! Pääsen sitten tammikuussa opettelemaan vedenpäällä lautailemisen jaloa taitoa oikean surffiopettajan kanssa, ei voisi parempaa toivoa lahjaksi täällä! Huomatkaa vielä joulupukin kirjeeseen laittama viesti, ”Gosh I had to come a bit further this year!”, eli Kylläpäs pitikin tulla kauemmas tänä vuonna! (lahjan kanssa), Australia kun on vähän Vaasaa kauempana Korvatunturilta.

25.12 Joulupäivänä ennen lounasta/piknikkiä leivottiin Pippan kanssa pipareita. Taikinan syöminen taisi kuitenkin olla enemmän sen juttu kuin niiden itse pipareiden leipominen, vaikka tuli niitäkin kyllä paistettua muutama. Toin siis piparimuotit mukanani Suomesta, ihan niinkin läheltä kuin pläkkyriltä Hiiripellontieltä, joten toi kivasti mieleen koti siinä pipareita tehdessä, vaikka ulkona olikin 30 astetta lämmintä ja ikkunasta tuli vaan kuumaa ilmaa sisään.

Päivällä mentiin siis tosiaan piknikille puistoon ja lapset pääsi testaamaan uusia lahjaksi saatuja pyöriä. Vaikka tuntuikin vähän epätodelliselta syödä joulupipareita hellelukemissa (kaikkeen varmaan tottuu) nautin kuitenkin päivästä 110%.

 

Joulupäivänä palmun alla, eipä voisi parempaa toivoa 🌴

Joulupäivän illaksi mentiin vielä perhetuttujen luo viettämään iltaa.

Zoe ja Nicola nauttimassa jouluruuasta

Perinteinen australialainen jouluherkku on marengista, kermasta ja hedelmistä tehty Pavlova jota tehtiin tänäkin vuonna, ja pääsin onneksi maistamaan. Päälle murustetun piparimurun ansiosta siinä oli pieni vilahduksen myös suomalaista joulua.

Ilalla kun Zoen vanhemmat tulo hakemaan meidät takaisin kotiin, lämpötila oli edelleen 31 astetta, vaikka kello oli yli 10 illalla! Varmaan lämpimin joulupäivä ikinä.

Illalla pelattiin shakkia, ja minä en koskaan kyseistä pelanneena onnistuin jotenkin päätymään tasapeliin Zoen kanssa joka kyllä on pelannut aika paljon ennenkin. Taisi olla kuitenkin tässä tapauksessa enemmän tuuria kuin ymmärrystä mun kohdalta..

26.12 Tapaninpäivänä meillä oli siis koko host-äidin puolen lähisuvun kokoontuminen, jaettiin lahjoja ja syötiin lounasta sun muuta. Vas. 1-vuotias serkku Archer, Toby, Cambell (Zoen serkun mies), Jeremy, Jess (Zoen toisen serkun tyttöystävä), Phil (Zoen serkku), minä, Auntie Berri (Zoen isän sisko), Phil (Zoen isä), Chantelle (Zoen serkku) ja Pippa. Kameran takana on Cathie (zoen äiti), ja Zoe itse on juuri kutsuttu takaisin sairaalaan jonkun hätätapauksessa vuoksi (hän päivysti tapaninpäivänä). Tämä lounas ja yleinen yhdessäolo päätti täällä päässä kivasti joulun ajan, ja nyt odotellaan sitten vain uutta vuotta!

Uudeksi vuodeksi mulla onkin tiedossa matka Sydneyyn, mitä odotan tosi innolla! Pääsen Zoen siskon luo kahdeksi yöksi joka asuu ihan Sydneyn sataman vieressä, josta näkee parhaiten kaikki Sydneyn ilotulitukset ja juhlamenon, ei varmaan parempaa paikkaa Australiassa viettää uutta vuotta! Äärettömän suuri kiitos tästä heille, ja iskälle joka rahoitti lentoliput 😄 Tammikuuhun mahtuu vielä toinenkin lentomatka ihan Australian yläosaan, Darwiniin, jonne matkusta 4:ksi yöksi Zoen ystävän luo, ja pääsen näkemään vähän erilaista osaa Ausseista, sademetsiä ja krokotiileja. Muuten tammikuuta vietetään suurimmaksi osaksi Lornessa mökillä tai kavereiden kanssa, sekä kesäläksyjä tehdessä, ja helmikuussa odottaa sitten paluu takaisin kouluun vielä pariksi kuukaudeksi ennen kotiinpaluuta.

Kiitos kaikille lukijoille jotka on olleet mukana tänä vuonna 2015, toivottavasti teillä oli ihana joulunaika, sekä onnea uudelle vuodelle 2016! Nähdään taas ensi vuonna seuraavan postauksen merkeissä.

💕-Emilia

 

---