Nyt on leiripäivät vietetty ja istun taas lentokentällä odottamassa lentoa Avaloniin, Victoriaan. Mun host-perhe asuu siis tuolla Victorian osavaltiossa, Colac nimisessä kaupungissa, ja nyt on tarkoitus matkustaa heidän luokse että pääsen vihdoin asettumaan aloilleni ja purkamaan laukut. Oon itse aina inhonnut pakkaamista joten oon tosi tyytyväinen että sisko pakkasi valitsemani tavarat mulle valmiiksi Suomessa, niin että sain vaan käytännössä kävellä siellä koneeseen laukkujen kanssa. Leirin jälkeen olikin vähän tuskaa saada kaikki tavarat yhtä siististi takaisin laukkuihin, mutta kentälle asti on nyt kuitenkin jotenkin selvitty. Kerron vähän noista leiripäivistä enemmän ja laitan tähän alle muutaman kuvan kaikesta mitä tuli nähtyä noiden kolmen päivän aikana.
Ensinäkymiä Ausseista lentokoneesta, siellä näkyy esim. Harbout Bridge ja Sydneyn CBD.
Saavuttiin siis keskiviikkona päivällä Sydneyn lentokentälle josta meidät haettiin bussilla italialaisten kanssa leirille Collaroy Beachille. Siellä on sellainen aika iso leirikeskus nimeltään The Collaroy Center joka sijaitsee metsän keskellä parin minuutin kävelymatkan päässä rannalta. Tykkäsin tosi paljon siitä koko paikasta koska siellä oli tosi paljon tekemistä ja luonto oli tosi kaunis. Meidät majoitettiin mökkirakennuksiin (cabineihin) joissa oli jokaisessa 12 huonetta ja niissä noin 5-7 vaihtaria per huone. Kaiken kaikkiaan leirillä oli noin 100 vaihtaria joka puolelta Eurooppaa, jotka kaikki oli tullut Ausseihin 3:ksi, 5:ksi tai 10:ksi kuukaudeksi. Siellä tutustui ihan kivasti tosi monenlaisiin ihmisiin koska ryhmät oli sekoitettu maiden kesken niin että esim. mun ryhmässä oli vaihtareita Ranskasta, Saksasta, Espanjasta, Tanskasta, Italiasta ja Suomesta.
Collaroy Beach
Ensimmäisenä iltana ei tehty vielä hirveästi mitään koska kaikki oli ihan kuoleman väsyneitä ja suihkun tarpeessa jo kolmatta päivää jatkuneen matkustamisen takia. Ruuan ja muutaman yleisen ilmoitusasian jälkeen käveltiin lähirannalle kattelemaan auringonlaskua, samalla kun hulluimmat porukasta (eli osa suomalaisista) meni vaatteet päällä uimaan ihan vaan koska voi. 😀 Australiassahan on nyt siis talvi niin ei tuolla ihan hirmu lämmin ollu, mutta voittaa kuitenkin kevyesti Suomen talven (n. 13-17 C). Yöllä oli sitten vähän kylmempi, mikä oli tosi ärsyttävää koska meidän aussityylisissä cabineissä ei tietenkään ollu oikein minkäänlaista lämmitystä.. Siellä me sit värjöteltiin ja valitettiin yhdessä että ”eihän sen ihanan aussi-unelman tällänen pitäny olla” 😂.
Auringonlasku Sydneyssä
Toisena päivänä lähdettiin aamusta Sydneyn keskustaan busseilla. Siellä päästiin näkee ne tärkeimmät ”pakolliset” nähtävyydet nyt kun tänne asti oltiin tultu (ooppera talo ja Harbour Bridge) ja käymään lautalla Manlyssä Beach townissa. Manlyssä tehtiin myös ohjaajien suunnittelema ”scavanger hunt”, jossa meidän piti tutkia paikallisia kauppoja ja kulttuuria ja selvittää vastauksia paikallisilta ihmisiltä kysymyksiin Austraalian tyypillisimmistä ruuista ja muista vastaavista. Illalla oli sit vielä vähän opiskelua ryhmissä ja tutustuttiin lisää siihen millaista tavallinen elämä on täälläpäin.
Harbour Bridge ja Sydneyn oopperatalo
Kolmas päivä koostui sitten lähinnä kokonaan opiskelusta ja yleisestä ajanvietosta leirillä. Käytiin läpi millaisia asioita vaihtarina tulee ottaa huomioon ja miten elämä isäntäperheessä onnistuu parhaiten. Vuosi on pitkä aika, eikä se tule varmastikaan olemaan jatkuvaa ruusuilla tanssimista, joten on hyvä tietää mitä siellä on vastassa ja kuinka osaa reagoida niihin tavallisimpiin ongelmiin mitä vaihtarit yleensä kohtaa.
Paikallinen tirppa (rozella-lintu)
Tässä oli nyt kaikki tällä kertaa, kirjoittelen lisää taas jonkun ajan päästä kun olen päässyt asettumaan uuteen kotiin ja uuteen perheeseen.
Wish me luck!
– Emilia
Ihanaa, että sain äidiltäsi osoitteen tähän blogiin! En nyt parempaakaan nimimerkkiä itselleni keksinyt 😀 Toivotan oikein antoisaa ja kokemusrikasta vuotta Australiassa! Mielenkiinnolla seuraan, mitä tuleman pitää 🙂 Kuten aiemminkin jo totesin, niin jos vuoden maailmalla joku pärjää, niin se olet taatusti sinä! Nauti ja kerää kokemuksia 🙂
Huomenta tai oikestaan iltapäivää Colaciin!
Kuten Teemu jo sanoi kuvat ovat tosi hyvin onistuneita. Koskahan näemme täällä kuvan Emiliasta koulupuvussaan (ja valkoisissa tennareissaan reksin puhuttelussa heh)?
Hei, joo olin itekkin aika tyytyväinen noihin kuviin! Puhelimella onnistui yllättävän hyvin. Oon isäntäperheessä nyt ja kaikki vaikuttaa tosi kivalta mut kirjottelen siitä myöhemmin lisää. Joo täällä on toosi paljo kaikkia erilaisia lintuja mitä en oo koskaan nähny! Terveiset teillekkin sinne ja Hermannille. 😀
Terve!
Kuvat on kuin postikortteja ja aika hyvän otoksen olit saanu koneestakin! Mielenkiintoista nähdä sitten millaista siellä isäntäperheellä on. Tuollaisen linnun jos Hermanni näkisi. Eilen oli pihalla kolme rastasta koivet kohti taivasta 😀
Mahtoi olla kylmä nukkua uintireissun jälkeen. 🙂 Älä sinä sitte roikoottele taikka roikasta siälä! Sano kengurulle terveisiä 😉